Kuvaus
Loose Prick: Kouvola Calling
LP
HIKI-058, Hiljaiset Levyt, 2018
A1. Yö ei tuu koskaan mua lähelle
A2. Kaupunki peittyy taas pimeään
A3. Sinä uinuja
A4. Valkoiset sotilaat
B5. Etkö rakastaisi, että joku rakastaisi
B6. Kaupunkielämää
B7. Ota mua kädestä
B8. Mä en jaksa enää
Arvio: Kouvola kutsuu! Loose Prickin terhakas live ei vello nostalgiassa
Arvio julkaistu Soundissa 5/2018. Asko Alanen
Energinen ja tiukka 25-minuuttinen livetallenne on mitä verrattomin tapa vangita Loose Prickin nykyolemus. Punkveteraaneista on jalostunut määrätietoinen ja iskevä rockbändi, joka jalostaa purevimmat äänenpainonsa vuosien 1979-1982 levytyksistä. Silloin nuoret pojat vielä haparoivat pikkuporvarillisen Kouvolan betonikaupungin pimeiltä, kylmiltä kaduilta jotain vakaampaa jalansijaa, identiteetin säikeitä sekä toiveikasta rakkauden lämpöä. Punkasenne antoi itsevarmuutta takoa kokemukset sanoituksiin, joiden havainnot ovat nyt jo kiteytyneet päteväksi jälkiviisaudeksi.
Kouvola Calling ei vello nostalgiassa, vaan virittää tutuimmatkin punk-elementit verevästi ajattomaan rockiin. Kitarariffit ja tarkat soolot kulkevat erittäin jäntevästi, iskusanat ovat helposti hoilattavia ja iskutahdit pogottavia. Omat hymyilyttävät flashbackinsa antavat Valkoisten sotilaiden ”London Calling” -intro, Sinä uinuja -kappaleen moralistinen punk-puhuttelu, Etkö rakastaisi että joku rakastaisi -kappaleen ska-nykytys sekä aikoinaan lennosta Hilse-lp:lle tempaistu Mä en jaksa enää. Livelevyn ytimessä ovat mainehikkaan Kaupunki-ep:n kolme avainraitaa. Kovin voimapala on silti Yö ei tuu koskaan mua lähelle, jolla yhtye saavutti lakipisteensä 37 vuotta sitten.
