Kuvaus
Hats & Caps: Going Nowhere
LP
KBR-164-LP, KB Records, Germany, 2022
Lyrics included
A1 Pay The Price
A2 Going Nowhere
A3 Running Out Of Time
A4 The Future Is Mine
A5 Hashtag Skins
A6 Crossroads
B1 Hate Explains It All
B2 We Won’t Be Outdone
B3 Marching On
B4 Know Your Enemy
B5 You Can’t Stop Me
B6 Guilty By Association
Suomalainen oi on aina ollut hyvin marginaalinen genre – bändejä, joilla olisi takanaan pitkä historia ja merkittävä diskografia on suorastaan häviävän vähän. Onneksi aivan viime vuosina syrjäisiltä kujilta on kömpinyt esiin muutamakin lupaava yhtye. Pääkaupunkiseutulainen Hats & Caps kuuluu tähän ryhmään, vaikka yhtyeen jäsenistö ei mitään untuvikkoja ole; kotimaisen punkin ja hardcoren ystävät tunnistavat osan miehistöstä esim. The Pistonesista ja Watch Your Backista.
Aiemmin yhden seiskatuumaisen julkaissut yhtye esittäytyy debyyttitäyspitkällään iskuvalmiina. Homman nimi on silottelematon, rouhea ja kulmistaan teräväksi jätetty oi. Brickwall-tason tönkköydestä ei ole tietoakaan, muttei bändi myöskään mitään erityisen melodista tarjoile. Pääosin genrelle tyypillisessä raskaskätisessä keskitempossa kulkeva katujen punk on vihaista ja aggressiivista, osin sopivan kivestä louhitulta kuulostavan riffittelyn takia, mutta ennen kaikkea vokalisti Willen kireän ärinän ansiosta.
Going Nowhere löytää hyvän tasapainon, eikä nojaa liikaa genren peruskliseisiin – muttei toisaalta myöskään hylkää niitä täysin. Toisin sanoen juomisen iloista (ja suruista) lauletaan, mukana on skinheadien ylistystä laulava biisi (Marching On), eikä pullamössökeskiluokkakaan jää vaille sivalluksiaan. Toisaalta Hashtag Skins haistattaa pitkät somen iskulause ja kiva filtteri –instaskineille, ja Guilty By Association ei anna armoa liikaa muiden tykkäämisistä ja paitavalinnoista nillittäville skenepoliiseille ja moraalinvartijoille. Musiikin osalta Hats & Caps löytää saman tasapainon: kyllähän tässä on juuri oikealla tavalla sisällytetty paljon oi:n perusjuttuja, muttei missään nimessä pastissin tai perässähiihtelyn tasolle asti.
Levyn perustaso on jokseenkin hyvä, mutta erityisen tarttuvia biisejä levylle ei ole mahtunut. Vaikea nähdä että mikään näistä biiseistä muodostuisi sellaiseksi, että sillä voisi laulattaa baarintäydeltä kaatokännisiä faneja illan viimeisenä vetäisynä – toki juomisen iloista kertova You Won’t Stop Me sopisi aiheeltaan moiseksi. Sen kertosäkeessä on kyllä potentiaalia melodian puolesta, mutta sopivan tarttuva laini jää uupumaan.
Muuten Going Nowhere ei missään nimessä ole nimensä mukaisesti ei-mihinkään menevän bändin debyytti. Päinvastoin, tämmöisellä pelinavauksella Hats & Capsille voi povata hyviä juttuja.
